keskiviikko 25. kesäkuuta 2008

OSA 2: Muutto

Osa on aika lyhyt. Viime jaksossa unohdin mainita, että kyseinen Lehtori oli Lehtori Ketola. Unohdin myös ilmoittaa Jenin elmäntoiveen mikä on opetusministeri. Kuvien laittotyyli muttui koska tuo jakson 1 tyyli on tyhmä. Jakson tapahtumat on myös tiivistetty aika hyvin. Sillä seuraava osa alkaa sitten Veronalasta. Tästä jaksosta tuli aika lailla se 'paljon kuvia vähän tekstiä' tyylinen tarina.

Jen oli edelleen sillä kannalla, että työhön ei riittäisi pelkkä käytäntö vaan tarvitsee myös teoriaa. Jen luki siivouksen opaskirjaa puoleen väliin ja aloitti sitten kolmannessa kerroksessa lattian luuttuamisen. Siinä Jen sai kouluun kaipaamansa siivouspisteen. Jenin numerot olivat jatkuvasti pysyneet 5. Mutta siihenkin syynä oli vain Lehtori Ketola. Jen ei pitäny siitä lainkaan, että joutui kutsumaan Lehtori Ketolan kylään ja heittämään tälle flirttiä, isoja haleja, sukkoja ja paljon muuta. Jen ei ollenkaan tykännyt Lehtori ketolasta, mutta tämä johtuikin siitä, että numerot pysyisivät hyvinä.
Jen oli saanut merkittäviä katseila sinitukkaiselta Risto-Petteri Erkolta. Jen oli heittänyt hyvän tuulista läppää ja flirttiä. Mutta koskaan Jen ei haluaisi Risto-Petteriä tulevien lasten isäksi. Sillä tuota nenää ei kukaan lapsista saisi periä. Ei, ei ainakaan koska Risto-Petteri tunnusti olevansa köyhä. "Eikö tässä kaupungissa ole yhtään hyvännäköisiä ja rikkaita nuoria miehiä?" Jen tuskaili. Miete jäi kuitenkin muhimaan Jenin päähän kun oli aika lähteä luennolle. Jenin 4lukuvuoden loppukoe olisi 7tunnin kuluttua.
Jen päätti tehdä lopputyönsä valmiiksi. Sitä oli jäljellä vielä 67%. Jen saikin sen yhdessä illassa tehtyä. Huomatkaa seinällä Jenin maalamat taulut. Jen saikin lopputyön valmiiksi. Sen jälkeen Jen oli aivan poikki ja tipahti suoraan sänkyyn. Jen nukahti sen ennpää lampaita laskematta. Jen näki unta Risto-Petteri Erkosta, Lehtori Ketolsta, Julia Capulasta, Taloudenhoitaja Kanervasta ?!, esseevihoista ja monista muista asioista. Aamulla luennon jälkeen Jen kirjoitti pikaisen esseen ja suuntasi kampuksen muotiliikkeisiin. Jen päättikin ostaa puhelimen sillä yliopiston puhelin pirisi tiuhaan. Usein puhelu oli Jenille mutta joku muu ehti aina vastata. Puhelimen saatuaan Jen meni pihalle ja kirjoitti toisen, paremman esseen. Kotiin päästyään Jen törmäsi pihalla Risto-Petteri Erkkoon. Ihan sattumaltako? Jen! Jen taikoi jostain tyynyn ja alkoi hakata sillä Risto-Petteriä. Risto-Petteri taikoi myös tyynyn josta alkoi tyynysota. Jen! Jen tunsi pientä pahaa siinä iloitessaan toisen miehen kanssa kun taaempana seisova Sulevi katsoi kaihoisasti Jeniä. Sulevi oli palavasti rakastunut Jeniin. Ei Sulevillä ollut edes pahat ulkomuodot mutta Jenillä vain ei sytyttänyt. Jen siirtyi sisälle ja jätti tyynysodan. Jenin olivat huvenneet puhelimeen joten Jen tyytyi taas kahvilan palkkaan. Aika tuli kuitenkin pitkäksi koska kaikki olivat luennolla tai yläkerrassa lukemassa tenttiin. Jen taivutteli niveliään huomattuaan, että nivelet olivat selvästi ylitaipuvia. Lopulta Jen sai jotain tekemistä kun kaikki munakokkelit oli tarjoilupöydältä syöty. Jen päätti kokata jotain mitä ennen ei ollut talossa saatu, juustopannaria. Jeniltä jäi paljon ruokaa yli joten Jen söi itse loput. Jen alkoi olla tylsistynyt ainaiseen seisomiseen kahvilassa. Samat asiat täytyi toistaa: Tiskit tiskikoneeseen, kokkaa ruokaa ja pyyhi hella. Sitä se oli aina. Ei edes ylennystä. Joten Jen meni yläkertaan ja alkoi tuhlata rahojaan pelikoneeseen. Jenin täydellinen numero 5 alkoi uhkaavasti tipahtaa sillä Jen ei ollut keskittynyt koulun juttuihin ollenkaan. Niinpä Jen päätti kivuta alas keittiöön esseetä kirjoittamaan. Ikkanasta Jen näki, että maahan oli satanut lunta. Jenin essee jäi 98% vaiheeseen kun piti lähteä luennolle. Jen puki sinisen toppatakkinsa päälle ja alkoi sipsuttaa lumisessa maassa kohti opinahjoa. Jen ei ollut kovinkaan innostunut joten opiskelupalkki tippui täysistän vähän matkaa, mutta tenttiin kun luettiin, kyllähän se siitä nousi.

Jenin paino alkoi uhkaavasti nousta. Joten luennon jälkeen Jen suuntasi kohti kampuksen kuntosalia. Jen tahtoi olla yliopiston jälkeen huippukunnossa. Loppuun olisi enään 5 lukukausi. Jen teki esseensä loppuun asuntolassa, luki tenttiin ja teki töitä kahvilassa.

Nyt tulee aika hyppyä sen verran, että tarina hyppää suoraan 5 lukukauden puoliväliin loppukokeeseen.

Jen nukkui rauhallisena. Herätyskello soitti. Kolmetuntia aikaa loppukokeeseen. Jen puki nopeasti ja teki lopputyön valmiiksi. Jen huomasi loppukokeen alkavan ihan pian.
Jen juoksi alakertaan ja söi äkkiä aamiaseksi muroja tarjoilutiskiltä. Jen unohti pöytätavat tajutessaan miten kiire hänelle oikeasti tulisi. Jen söi nopeasti ja lähti sitten juoksujalkaa tenttiin. Jen saikin numeroksi 5 ja taas kerran pääsi huippuoppilaiden listalle ja sai 1200 simeleonia.

Taas tulee aika hyppyä niin, että hypätään suoraan 5lukukauden loppukokeeseen eli viimeiseen loppukokeeseen.
Jen meni iloisena loppukokeeseen ja palasi kädessään yliopiston todistus, päällään musta ylioppilaspuku ja rahaa. Lopulliseksi arvosanaksi tuli.. No mikäs muukaan kuin 5,0. Eli paras mahdollinen.
Jen oli päättänyt pitää päättäjäis juhlat ja ostanut pihalkle vähäisillä varoillaan kuplapuhaltimen, halvimman baaritiskin, ilotulitteita ja mehumaijan En minä nimeä muista! Halvin pihalla oleva stereosto on lainattu yliopistolta. Tosin juhlia ei pidetty ulkosalla, vaan tavarat siirrettiin sisälle alakertaan jossa juhlittiin.
Jen pääsikin heti vauhtiin kuplapuhaltimen kanssa ja alkoi leijua ilmassa. Tosin vieraat mankuivat drinkkejä ja baarimikkoon ei ollut enään varaa joten Jen joutui keskeyttämään kuplapuhallin leikit ja alkoi tarhoilla drinkkejä.
Jenin kanssa samalla luokalla ollut Risto-Petteri Erkko tuli pukupäällä Jenin juhliin. Juhlat eivät olleet isot, vieraina oli vain tärkeimmät ystävät sekä asuntolan porukka. Kuten tarkka silmäiseet huomasivatkin, Vesa Puhto oli yksi vieraista. Jen päätti kerrankin repäistä ja Jen lähti viuhahdus kierrokselle. Simit katselivat ihmeissään juhlakalun toimistaa. Viuhahtelija-Salla ja Risto-Petteri Erkko lähtivät mukaan toimintaan.

Juhlat kuitenkin päättyivät aikanaan ja Jenin oli aika lähteä kohti Veronalaa. Sen Jen tekikin. Muutti äidiltä peritylle tontille.

1 kommentti:

M kirjoitti...

Voi lehtori :D... - M